Yhdistys Historiikki Yhteystiedot

Kanteleen Metsästysyhdistyksen 50-vuotista historiaa

Yhdistys perustettiin 1958

Syksyllä 1957 Kanteleen metsämiehet alkoivat keskustella hirvenkaatoluvan saamisesta oman kylän jahtiporukalle, mutta sen edellytyksenä vaadittiin järjestäytyneen yhdistyksen perustamista.

Reino Nuuttila ja Kanteleen Meijerin isännöitsijänä silloin toiminut Uuno Aaltonen lähtivät Eskolan Elmerin juttusille ja virittelivät asiaa alulle. Kyseltiin eräkavereiden sekä maanomistajien mielipiteitä ja todettiin metsästysseura tarpeelliseksi.

Huhtikuun 24 päivänä 1958 pidettiin Kanteleen Metsästysyhdistyksen perustava kokous. Tänne nuorisoseurantalolle olivat silloin kokoontuneet Pentti Roine, Elmeri Eskola, Kalle Ojala, Eljas Rusila, Eino Ahlqvist, Uuno Sipilä, Reino Nuuttila, Tarmo Kaunonen, Tuure Karjalainen, Pekka Kittelä ja Heimo Kaunonen sekä Uudenmaan Riistanhoitopiirin riistapäällikkö Tapio Lahti.

Yhdistyksen ensimmäisiksi toimihenkilöiksi tulivat valituiksi:puheenjohtajaksi Elmeri Eskola, sihteeriksi Tuure Karjalainen , rahastonhoitajaksi Joel Kittelä ja riis- tanvalvojaksi Matti Tengvall.

Ensimmäisen toimintavuoden kiireisin tehtävä oli metsästysvuokrasopimusten laatiminen kylän ja lähialueiden maanomistajien kanssa. Nämä sopimukset käsittivät 3353 hehtaaria maita Pukkilan ja Myrskylän kuntien alueella ja niiden perusteella hirvimiehet anoivat kolmen hirven kaatolupia Uudenmaan lääninhallitukselta. Syyskuussa saapui odotettua postia: Kanteleen Metsästysyhdistykselle oli myönnetty lupa kahden hirven kaatoon.

Pakolliset hirviammuntakokeet järjestettiin kiireen vilkkaa Teikarinmäellä ennen jahtiin lähtöä. Kanteleen nykyinen fasaanikanta sai alkunsa myös samana vuonna, kun Pentti Roine muiden tipujen ohella kasvatti kymmenen fasaaninpoikasta, jotka sitten päästettiin kylän peltojen laitamille. Ensimmäisen toimintavuoden lopussa yhdistyksen jäsenmäärä oli 23.

Haukkojen rautapyynnin ollessa vielä sallittua ostettiin jäsenten käyttöön kolmet haukkaraudat, joilla moni kanalintujen verottaja saatiin kuriin. Myöhempiä hankintoja ovat olleet useat savikiekonheittimet, pienoishirvirata, ilma- kivääri ja erilaiset radiopuhelimet.

60-luvun vaihteessa useasti nähty sorsastusvieras, teollisuusneuvos Eino Wikström lahjoitti kiertopalkinnon petoeläinten hävittämiskilpailuun ja kolmesta poikki peri- aatteella sen sai omakseen Heimo Kaunonen. Samassa kilpailussa olivat palkintoina myös tohtori Alfthanin lahjoittamat ns. kirurgin veitset päätyivät Kalevi Heikkilän, Pentti Niemisen ja Heimo Kaunosen kaappeihin.
Toisen toimintavuosikymmenen suuriin talkoisiin kuului osallistuminen Askolan-Pukkilan riistahoitoyhdistyksen hirviradan rakentaminen Askolan Onkimaalle.

Kuluneina vuosikymmeninä toimintaan ovat oleellisesti kuuluneet riistanhoito, talviruokinta, pienpetoeläinten kurissa pitäminen, rauhoitusalueiden määrääminen, kilpailu varisten ja harakoiden pyynnistä, riistapeltojen kylvö ja ampumaharrastuksen ylläpitäminen haulikolla ja kiväärillä.

Perhetapahtumia ja ampumakisoja

Koko perheen tapahtumia ovat olleet retket Porvoon Luonnontieteelliselle Museolle ja Riihimäen Erämessuille. Hyvä menestys oli myös useilla huhtikuisilla Kevätrieha-tapahtumilla useampana vuonna metsästysmajan maastossa. Perinteeksi ovat muodostuneet hirvipeijaiset, joihin maanvuokraajat ja kyläläiset vuosittain kutsutaan.

Kuusikymmentäluvun alkupuolella Mäntsälän seudulla alettiin järjestää riistapolku- kilpailuja ja savikiekko-ammuntoja. Seuran jäsenet osallistuivat niihin hyvällä menestyksellä ja asiasta innostuttiin . Pantiin tuumasta toimeen ja Ison hiekkakuopan maastossa kilpailtiin riiistapolku- ja trap-ammunnassa viitenä peräkkäisenä keväänä.

Yhdistyksen trap-mestaruuksista on kisailtu kolmekymmentäkahdeksan kertaa. Hirvikiväärin mestarit on ratkottu vuodesta 1981 riistanhoitoyhdistyksen radalla. Pakaan metsästysseuraa vastaan on käyty haulikko-ottelu säännöllisesti vuodesta 1972 alkaen joka kesä. Vuonna 1983 seuraan perustettiin ampumajaos ja liityttiin jäseneksi SVUL:n alaiseen Suomen Ampujain Liittoon, joka oli edellytyksenä seuran haulikkomiesten kilpaillessa SM-tasolla oman seuran nimissä. KaMY58 on usein tuloslistoilla näky-vä virallinen lyhenne. Suomen Mestaruus-mitaleitakin ovat seuran jäsenet saavuttaneet useampia.

Metsästysmajan rakennus

Vuoden 1966 vuosikokouksessa otettiin ensimmäisen kerran esille erällisen taukotuvan hankkiminen, mutta varojen puuttuessa asia hyllytettiin. 70-luvun puolivälissä Pukkilan kunta tarjosi kansakoulun vanhaa keittolarakennusta kunnostettavaksi seuran käyttöön. Jäsenet eivät kuitenkaan katso- neet hanketta toteuttamiskelpoiseksi. Iilijärven majalla hirvenkaatajaisia pidettäessä, syksyllä -79, Paavo Raita tuumasi jotta ”Kyllähän me nyt aina yksi maja tällä porukalla pystyyn laitetaan”. Seuraavassa talvikokouksessa päätettiin aloittaa majan rakennustoimet pitämällä tukkitalkoot ja lähiseudun metsänomistajien suosiollisella avustuksella hommat alkoi- vat edetä. Jo vuoden päästä pidettiin ensimmäinen kokous omalla hirsistä veistetyssä metsästysmajassa.

Koko 80-luvun riitti kesäisiksi talkoo-illoiksi töitä mökillä. Rakennettiin puuliiteri, vedettiin sähkölinja ja kaivettiin kaivo vesijohtoineen. 90-luvun rakennusprojektiksi keksittiin grillikatoksen pykääminen majan pihapii-riin. Yhdistyksen jäsenet houkuteltiin myös Kanteleen koulun ala-asteen käsityöluo- kan rakentamistalkoisiin ja valmistahan siitäkin tuli. Tavoitteena oli saada ilmahirviradalle talvinen juoksupaikka ja parina talvena saatiin käyttää sitä tilaa.

Villisiat

Itsenäisyyspäivän iltana 1984 luotiin pohjaa Suomen villisikatarhaukselle, silloin saatiin Cleverin Antin Sydänmaan pellon laidasta loukkuun viisi villisian porsasta, joista osa palasi Ähtärin loman tehtyään Aaltosen Erkin rakentamaan suureen tarhaan.

Hirvestys

Hirvenmetsästykseen osallistuvien jäsenten määrä pieneni jotakuinkin puolella siirryttäessä ajomiesten muodostaman ketjun käytöstä koiralla tapahtuvaan pyyntiin. Silloin suurten hirvivuosien aikaan kaatolupia saattoi olla kaksikinkymmentä, jah- tiporukan kokonaismäärän ollessa jopa neljäkymmentä. Nykysyksyinä kiväärimiesten määrä on siinä 17 jäsenen paikkeilla jahdin alkaessa ja yleensä porukka harvenee joulukuun lähestyessä. Lähi vuosina kaatolupia on syksyisin ollut yhdestä kolmeen hirveen. Juhlasalimme seinällä komeileva lapiosarvi on kaadettu lokakuussa 1978 Aaltosen Isonkydön pellolle. Sen on konservoitu Häggin pajassa Urajärvellä. Virallisissa arvosteluissa trofee palkittu kultamitalilla pistemäärällä 352,6. Saalistakin on siis saatu ja harvemmin on peijaislihat kauppahallista haettu.

Peurat ja pienpetopyynti

Ensimmäinen valkohäntäpeura yhdistyksen alueella kaadettiin tammikuun kahdeksantena päivänä 1979 Kaunosen Tarmon sihdin ollessa kohdallaan. Hirvimetsällä koiran kanssa oltaessa peurat saavat kulkea omia polkujaan. Peurajahtiin lähdetään yleensä vasta hirvijahdin loputtua ja lumen ollessa jo maassa tai metsästys voi tapahtua myös kyttäysjahtina illan tahi aamun hämärissä.

Seuran jäsenistä lähes kaikki kanniskelevat metsästyskauden aikana haulikkoa olallaan jonkin sorttisessa jahtimeiningissä. Siivekkään riistan pyynti jakautuu linnustuksen osalta sepelkyyhkyn, vesilinnustuksen, urosteeren, pyyn ja varislintujen pyyntiin. Syysilmojen kylmetessä pääsevät koiramiehet jänis- ja kettumetsälle. Lumen ollessa maassa tapaa Kaunosen pojat varmasti uusien ketun jälkien et- sinnästä. Hyvin usein ketun ajo tapahtuu miesajona. Supi, minkki ja näätä ovat pienpetopyynnin saalistavoitteita. Tänä vuonna yhdistyksen vuokrasopimukset käsittävät 3346 hehtaaria.

Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet :

ELMERI ESKOLA 7 VUOTTA
KALEVI HEIKKILÄ 8 VUOTTA
ESA AHOLA 20 VUOTTA
HANNU ROUSI 5 VUOTTA
JUHA AHOLA 7 VUOTTA
SEPPO RENTOLA 5 VUOTTA
HANNU ROUSI 1 VUOTTA
KEIJO ESKOLA ALKAEN 2012

Sihteereinä ovat kirjoitelleet :
TUURE KARJALAINEN 8 VUOTTA
HANNU HÖYKÄLÄ 43 VUOTTA

Raha-asioista ovat huolehtineet :
JOEL KITTELÄ 8 VUOTTA
RAIMO HEITTOLA 21 VUOTTA
JARI KALLIO 22 VUOTTA

 

©Kanteleen metsästysyhdistys ----------- Sivuston toteutus: Webteca